Rony Smolarin mietteitä Vainojen uhrien muistopäivänä

Vainojen uhrien muistopäivää tammikuun 27. vietetään Euroopan parlamentin suosituksesta jäsenmaissa vuotuisena Holokaustin muistopäivänä. Tuona päivänä vuonna 1945 puna-armeijan joukot vapauttivat Puolassa sijainneen natsi-Saksan keskitys- ja tuhoamisleirin, Auschwitzin. Siten me eurooppalaisina olemme saaneet perintönä lähihistorian suurimman kansanmurhan, mistä Auschwitz on jäänyt muistomerkiksi, hiljentymisen, mietiskelyn ja anteeksipyynnön paikaksi.

Paljon vapautettavaa ei leirin porttien avauduttua ollut, vain lohduton näky, eläviksi luurangoiksi näännytettyjä ihmisraunioita sekä hehkuvien polttouunien yhä savuavat piiput. Leiri oli ehtinyt koitua yli miljoonan ihmisen, pääasiassa juutalaisen tuhoksi. Näkyä on verrattu helvetin esipihaksi, ihmisen pahuuden vertauskuvaksi.

Muistopäivänä kunnioitetaan kaikkia natsi-Saksan järjestelmällisesti surmaamia ihmisiä, mutta erityisesti juutalaisia, jotka natsien rotuoppi pyrki tuhoamaan täydellisesti. Maanpäälliseksi helvetiksi kuvatussa tuhoamispolitiikassa surmattiin kuusi miljoonaa Euroopan juutalaista.

Holokaustia ja sen käsittämättömän suurta uhrimäärää muistaessamme näemme vain numeroita, suuria uhrilukuja. Kuitenkin numeroiden takaa löytyy surmattuja äitejä ja isiä, lapsia ja isovanhempia, kokonaisia perheitä, hävitettyjä sukuja ja sukupolvia. Heidän mukanaan Eurooppa muuttui, ja maailma muuttui, mutta keskeiseksi kysymykseksi jäi: muuttuiko ihminen?

Niin, onko mikään muuttunut, onko ihminen oppinut tuosta synkästä menneisyydestä? Näin uskottiin ja toivottiin, kun toisen maailmansodan päätyttyä tuli tavaksi julistaa: Ei milloinkaan enää!

Murhenäytelmää on yritetty selittää kanssaihmisen kykynä äärimmäiseen pahuuteen sekä ihmiskunnan ajautumisena moraaliseen rappiotilaan, mikä ei enää milloinkaan saisi toistua.

Kuitenkin juutalaisvastaisuus ja muu uskontoon tai rotuun liittyvä sorto ja vaino ovat palaneet ihmiskunnan arkeen, levinneet ja voimistuneet. Euroopan Unionin perusoikeuksien viraston jäsenmaissa tekemä laaja kysely on paljastanut maanosan juutalaisten vakavan huolen tulevaisuudestaan. Levinneen juutalaisvastaisuuden taustalla nähtiin kansallismielisyyden voimistumisen, poliittiset ulostulot sekä sosiaalisessa mediassa esiintyvä kiihotus ja vihapuhe.

Mielestäni menneisyyden toistuminen on estettävissä muistuttamalla ja varoittamalla jälkipolvia, mihin ihmisarvon ja -oikeuksien kieltäminen voivat pahimmillaan johtaa.

Maailma on aivan liian vaarallinen paikka elää – ei niiden ihmisten vuoksi, jotka tekevät pahaa, vaan ihmisten, jotka seisovat vieressä ja antavat sen tapahtua. –  Albert Einstein


Kirjailija, toimittaja Rony Smolar on Helsingin juutalaisen seurakunnan ja Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston varapuheenjohtaja ja Elämän marssi ry:n hallituksen jäsen. Hän on kirjoittanut useita juutalaisten vaiheisiin liittyviä kirjoja ja toimi mm. YLE:n kirjeenvaihtajana Jerusalemissa vuosina 1980-2002.

2021 © Elämän marssi