Kuvassa vas. pj. Kari Teittinen ja Pirjo Karttunen Elämän marssi ry:stä, Kostjan Ukrainasta, konsuli Iris Malka Israelin suurlähetystöstä, kansanedustaja Peter Östman, Israelin suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov, Nadiia Fedorova Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:stä ja Elämän marssi ry:n varapj. Risto Huvila.
Elämän marssi ry:n yhteistyössä Helsingin juutalaisen seurakunnan kanssa järjestämä Ukrainan juutalaisten tukitapahtuma keräsi Kampin kauppakeskuksen edustalle eli Narinkkatorille lähes 200 Ukrainan, Israelin ja juutalaisten ystävää.
Sää suosi tapahtumaa, jossa puhuivat Elämän marssi ry:n edustajien lisäksi Israelin suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov, kansanedustaja Peter Östman, juutalaisyhteisön edustaja Baruch ben Gershon Ha Cohen ja Ukrainalaisten yhdistys Suomessa Ry:n Nadiia Fedorova.
Voit lukea heidän puheensa täältä:
Israelin suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov:
Eduskunnan Israelin ja Ukrainan ystävyysryhmien puheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman, Suomen Elämän Marssi ry:n puheenjohtaja, tri Kari Teittinen, arvoisat puhujat, hyvät naiset ja herrat.
Minulle on kunnia tervehtiä teitä Israelin valtion ja Helsingin Israelin suurlähetystön puolesta. Kiitos puheenjohtaja Teittiselle ja Elämän Marssi-järjestölle, että olette järjestäneet tämän tärkeän tapahtuman.
Helmikuusta lähtien olemme todistaneet Ukrainan tragediaa. Sodan tuskallinen taakka on langennut syyttömille siviileille. Kun kuukaudet kuluvat ja otsikot vähenevät, on vielä tärkeämpää muistaa, että konflikti riehuu tavallisissa kylissä ja kaupungeissa ja tavallisten siviilien olosuhteet ovat entistä epätoivoisempia. Velvollisuutemme ei ole vain muistaa siviilejä, vaan auttaa heitä aktiivisesti.
Ukrainassa on tietysti suuri juutalaisväestö. Israelin valtio on sitoutunut siihen, että juutalainen elämä jatkaa kukoistamistaan Euroopassa ja olemme sitoutuneet vahvaan yhteistyöhön eri yhteisöjen kanssa. Sodan alusta lähtien Israel otti aktiivisen roolin antamalla Ukrainalle humanitääristä apua. Olimme ensimmäisenä valtiona rakentamassa kenttäsairaalaa Ukrainan rajojen sisäpuolelle.
Kehitysapuohjelmamme MASHAV esimerkiksi on toimittanut lämpimiä aterioita ja vettä Ukrainaan.
Israelin sairaalat hoitavat haavoittuneita ukrainalaisia sotilaita sekä siviilejä, jotka eivät voi saada tarvitsemaansa hoitoa kotona -esimerkkinä syöpäsairaat ukrainalaislapset.
Ukrainan naapurimaihin Israel on osoittanut pakolaisapua ukrainalaisille sekä neuvoneet vastaanottajamaita kriisijohtamisessa.
Yritämme myös katsoa konfliktin yli. Israel voi käyttää omaa asiantuntemustaan fyysisissä ja psyykkisissä kuntoutuksissa, varsinkin mitä tulee traumoihin, kouluttamalla Ukrainan terveysalan ammattilaisia.
Kun juutalaisten uusi vuosi (5783) lähestyy alkaen tasan viikon päästä, voimme vain toivoa, että ensi vuosi olisi parempi meille kaikille. Juutalaisessa uudessa vuodessa, Rosh Hashanah’ssa on vahva uudistuksen ja uuden alun sanoma. Tänä aikana me kaikki voimme katsoa sieluumme ja päättää mitä voimme tehdä paremman maailman ja rauhan puolesta.
Minulle uusi vuosi on suuri toivon symboli, HaTikva, kuten sanomme hepreaksi, ja joka on myös kansallislaulumme. Toivottavasti meillä on intoa nousta surun yläpuolelle, uudistaa sitoutumisemme jatkaa eteenpäin haasteista huolimatta ja tarttua paremman tulevaisuuden lupaukseen.
Toivotan teille kaikille onnellisempaa, rauhanomaisempaa Uutta Vuotta! Shana tova!
Toda raba, kiitos!
Kansanedustaja Peter Östman
Your exxellency Ambassador Haagit Ben Yakov, rakkaat ukrainailaiset ja juutalaiset, arvoisa yleisö
Kun minut 3 vuotta sitten valittiin eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtajaksi, en ymmärtänyt, tuskin kukaan muukaan, millaisia haasteita Ukraina ja sen kansa tulisivat kohtaamaan.
Vajaa vuosi sitten, kuudes lokakuuta, sain osallistua presidenti Zelenskyn isännöimään Babyn Jarin joukkomurhan muistotilaisuuteen Kiovassa. Babyn Jarin joukkomurha vuonna tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentäyksi oli toisen maailmansodan aikaan tapahtuneen juutalaisten kansanmurhan toiseksi suurin yksittäinen joukkomurha.
Tänä vuonna, maaliskuun alussa, Venäjän armeija umpui Kiovan lähistölle kaksi ohjusta, jotka aiheuttivat valtavan räjähdyksen. Iskussa kuoli ihmisiä, Taloja vaurioitui ja tv-lähetyksiä keskeytyi. Isku kohdistui juuri tähän Babi Jarin alueelle – siis paikkaan jossa sijaitsee toisen maailmansodan aikana tapahtuneen juutalaisten joukkomurhan muistomerkki. Ei voi muuta sanoa kun että tämäkin oli raakamaista, barbaarista ja julmaa toimintaa!
Arvoisa yleisö, en voi välttyä näkemästä yhtäläisyyksiä maidemme Ukrainan, Suomen sekä myös Israelin välillä. Myös Israel on kansa, joka asuu voimakkaiden vihollisten naapurissa; kolmen maanosan ja kulttuuripiirien leikkauspisteessä.
En halua sanoa vain kauniita sanoja kansallisen identiteetin merkityksestä. Uskon, että ihmisellä on suurempi merkitys ja identiteetti, kuin olla vain oman kansansa tai kieliryhmänsä jäsen. Jokaisen olisi tehtävä toisille kaikki se, minkä haluaisi toisten tekevän itselleen. Siihen meidät on myös kutsuttu.
Tänään Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kestänyt jo 206 päivää. Yli 200 pv sotaa. Yli 200 pv kuolemaa, tuhoa ja kärsimystä. Yli 200 pv Venäjän terroria Ukrainan kansaa kohtaan.
Kiitos ukrainalaisille siitä, että te olette olleet – ja olette edelleen – valmiita taistelemaan oman itsenäisen kotimaannne puolesta valtavista uhrauksista huolimatta. Samalla te taistelette demokratian, ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien puolesta koko Euroopassa.
Kenelläkään ei ole mitään oikeutta sanoa, etteikö Ukraina tai Israel olisi oma kansakuntansa. Molemmat maat ovat maksaneet ja maksavat yhä itsenäisyydestänne valtavan kovan hinnan.
Sodan alkaessa Ukrainassa asui arviolta 80.000 juutalaista. Yksi heistä on Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Juutalaiset järjestöt pyrkivät evakuoimaan mahdollisimman monta holokaustista selviytynyttä vanhusta turvaan Ukrainasta.
Yli 12000 juutalaista on kevään aikana muuttanut Ukarainasta Israeliin ja merkille pantavaa on että Venäjältä ja Valko-Venäjätä vielä enemmän.
Arvoisa yleisö, pitkittyneellä sodalla on riskinsä. Enemmän uhreja, enemmän kärsimystä. Mutta siihen liittyy myös toinen riski. Riskinä on, että myös me alamme turtua tähän tilanteeseen.
Eurooppa – eivätkä muut demokratiaa puolustavat maat – saa turtua sotaan ja unohtaa ukrainalaisten hätää. Niin humanitaarisen kuin sotilaallisenkin avunannon tulee jatkua, jotta pian näemme sen päivän, kun sota päättyy.
Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Venäjän hyökkäyksen jälkeen olemme saanet nähdä ennennäkömötöntä autamishalua suomalaisten keskuudessa.
Olen viime kuukausina seurannut läheltä sitä byrokratian myllyä, jonka läpi pakolaiset joutuvat kulkemaan. Voin taata, ettei heillä ole helppoa. Siksi onkin niin tärkeää, että joka paikkakunnalla löytyisi ihmisiä, kanssakulkijoita, jotka ovat valmiina auttamaan näissä arjen haasteissa.
Eduskunnan ystävyysryhmätoiminnan kautta minulle on auennut aivan erilainen maailma ja todellisuus. Olen nähnyt paljon kärsimystä. Mutta olen myös saanut valtavasti uusia ystäviä, täällä Suomessa, mutta myös vieraillessani sekä Ukrainassa että Israelissa. Olen tästä kaikesta syvästi kiitollinen.
Haluan välittää eduskunnnan Ukraina-ystävyysryhmän kiitoksen Suomalaisten tuesta Ukrainan ja sen kärsivän kansan hyväksi.
Nyt tarvitaan laajaa kansainvälistä solidaarisuutta ja yhtenäisyyttä. Niin humanitaarisen kuin sotilaallisenkin avunannon on jatkuttava, jotta pian näemme sen päivän, kun sota päättyy ja maan jälleenrakennus saadaan hyvään vauhtiin, jotta maassa voidaan jatkaa elämää vapaina ja itsenäisinä.
Rauhaa ja menestystä Ukrainalle ja Israelille.
Slava Ukraini!
Baruch ben Gershon Ha Cohen, juutalaisyhteisön edustaja
Hyvät suomalaiset ystävät! Haluan ensiksi kiittää järjestäjiä mahdollisuudesta esiintyä edessänne. Olen juutalainen ja edustan juutalaista kansaa ja olen Ukrainan kansalainen.
Aloitan puheeni kahdella kysymyksellä:
- Miksi minä, joka olen juutalainen, seison edessänne pakolaisena?
- Miksi kymmenet tuhannet Ukrainan juutalaiset ovat jättäneet omaisuutensa, työnsä, läheisten hautapaikat ja paenneet Ukrainasta? Vastaan teille näihin kysymyksiin.
Aamulla, 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainan alueelle ilman sodanjulistusta. Pommituksia ja raketti-iskuja, tuhansia kuolleita. Ukrainan juutalaisilla alkoi välittömästi toimia historiasta nouseva holokaustin geeni. Tämä sisäinen koodi on siirtynyt sukupolvesta toiseen. Jokaisella Ukrainan juutalaisella on holokaustissa kuolleita sukulaisia. Pelkästään omassa perheessäni kuoli 14 sukulaista, isoäiti, isoisä, tätejä ja setiä lapsineen ja lastenlapsineen.
Äitini ja isoäitini pakenivat lapsineen Uzbekistaniin. Minä ja kymmenet tuhannet Ukrainan juutalaiset eivät pahimmissa painajaisissakaan voineet kuvitella, että Ukrainasta täytyy paeta kuoleman uhan takia.
Matka oli hyvin vaikea ja vaarallinen. Lainaan Ukrainan päärabbi Moshe Reuven Asmanin haastattelua: ”Alussa venäläiset ampuivat kaikkia, jotka lähtivät liikkeelle. Näin, kuinka venäläiset tankit tulivat. Se oli psykologinen isku, minusta se tuntui unelta. Donetskissa asuva rabbi soitti minulle ja kertoi, että hänen sihteerinsä puolisoineen olivat kadonneet maantiellä. Oli tullut ilmi, että venäläiset tankit ampuivat ensimmäiset autot, joissa oli pakolaisia, mutta he olivat onnistuneet hyppäämään ulos ja piiloutumaan.”
Jatkan päärabbin sitaatista itse: Kolmea linja-autollista juutalaisia ammuttiin metsätiellä Skviran kaupungin lähistöllä. Olin keskimmäisessä linja-autossa. Luodit osuivat siihen ja 6-vuotias tyttö kuoli. Kuulen päässäni yhä äidin huudon. Se oli sanoinkuvaamatonta.
Siteeraan vielä Ukrainan päärabbia: ”Ukrainan kaupungeissa, kuten Tsernigovessa, ihmiset piiloutuivat kellareihin ilman sähköä, vettä, ruokaa. Ruokimme heitä synagogassa, ihmiset lepäilivät ja sitten lähetimme heitä ulkomaille.
Yritin pelastaa ihmisiä ja lähetin pakettiautoni. Sitä ammuttiin, mutta sen onnistui kuljettaa joitakin haavoittuneita.
Kerron vielä, että Butsan kylässä kuoli juutalainen toimittaja Zoreslav Zamoiskii. Hänet ammuttiin.
Mariupolissa kaksi synagoogaa ovat täysin tuhotut. Tsertkovin kaupungissa on ollut synagoga 400 vuotta. Se oli kestänyt jopa Hitlerin miehityksen, mutta ei neljää Venäjän raketti-iskua. Harkovin synagoga on raunioina. Monet juutalaiset hautausmaat ovat tuhoutuneita. Koko Ukraina on äitien, vaimojen, lasten ja kyynelten ja kuolleiden veren kastelema.
On hyvä kertoa nyt Suomen kansalle eräs historiallinen tosiasia. Sen tietävät kaikki entisen Neuvostoliiton asukkaat. Presidentti Putin on vahvistanut tämän tosiasian moneen kertaan.
Kiova, Ukrainan pääkaupunki, on kaikkien Venäjän kaupunkien äiti, myös Moskovan. Venäjä sai alkunsa Kiovasta.
Presidentti Putin on ilmoittanut, että venäläisten geeneissä on isänmaallisuus ja valmius kuolla Venäjän puolesta. Historia ja asiakirjat hylkäävät tämän väittämän.
Jos katsotaan yli tuhat vuotta vanhoja karttoja, näemme Moskova-nimisen pisteen, jossa on kymmenkunta taloa. Se oli Venäjän alue. Tutkitaan nykyistä karttaa. Mitä siitä pisteestä on tullut? Siinä pienestä pisteessä kasvoi uusi aluevalloitusten geeni.
On erityisen kyynistä ja traagista, että Moskova-tytär hyökkäsi barbaarisesti vastaan Kiova-äitiään, joka on kaikkien Venäjän kaupunkien äiti, jota presidentti Putin toistaa rakastavansa.
En usko, että Venäjä liittää alueita Tyynellemerelle saakka kansanäänestyksillä.
Aseellinen valtaus ja liitokset ovat geneettisessä koodissa. Suomi tietää sen oikein hyvin: Karjalan liittäminen, Helsingin ja muiden kaupunkien kovat pommitukset.
Hyökkäys Ukrainaan teki selväksi suomalaisille, että presidentti Putin voi milloin tahansa käyttää hyväkseen mitä tahansa syytä uhkana Venäjää vastaan ja tunkeutua Suomeen. Syy voi olla mitä typerin, kuten vaikka vaeltajien eksyminen Venäjän alueille, joissa heidät napataan. Tai Suomen täysin looginen pyrkimys liittyä NATOon. Emme tiedä mitä seuraa Ukrainan jälkeen.
Haluan ilmaista erityiset kiitokset Suomen kansalle ja hallitukselle erinomaisesta vastaanotosta, suojasta ja avoimista mahdollisuuksista.
Suomen juutalaisyhteisön jäsenenä haluan ilmaista erityisen kiitollisuuteni suomalaisille veljilleni. Suomen juutalaisyhteisö on erottamaton osa Suomen kansaa. Yhteisöä johtaa erinomainen nuori johtaja, intellektuelli, yksi arvovaltaisten eurooppalaisten ja maailman juutalaisten järjestöjen johtajista, Jaron Nadbornik. Hän huolehtii henkilökohtaisesti Ukrainan juutalaisista, ja olemme kiitollisia hänen avustaan, huomiostaan ja huolenpidostaan.
Rukoilemme jatkuvasti synagogassa Ukrainan kansan puolesta. Haluan päättää puheeni seuraaviin sanoihin:
Agression aikana Ukrainan kansassa tulee ilmi erityinen geenikoodi, jonka kaava on seuraava: Rukoilemme jatkuvasti synagogassa Ukrainan kansan puolesta.
”Kuolemme mieluummin seisten kuin polvillamme eläen”. Tämä koodi heijastaa täysin Ukrainan kansan kestävyyttä ja voitontahtoa.
Käytän tilaisuutta hyväksi ja vetoan kaikkiin kansalaisiin ja järjestöihin. Teidän avullanne ja uhrauksillanne Ukrainan juutalaisten puolesta on äärettömän tärkeä rooli. Jokainen, joka antaa Tsedakun (eli lahjoituksen) saa Luojan siunauksen.
Kiitos huomiostanne.
Nadiia Fedorova, Ukrainalaiset Suomessa ry:n hallituksen jäsen
”Erityisoperaatio tarkoituksena denatsifiointi” – näin Venäjän propaganda kutsuu Ukrainassa meneillään olevaa brutaalia sotaa.
Kreml hyödyntää kyynisesti 2. maailmansodan historiallista muistoa sepittäessään tarinoita ”denatsifioinnista” oikeuttaakseen julmuuksia ja sotarikoksia Ukrainassa. Maassa, jossa on Itä-Euroopan alhaisin antisemitismi, ja joka on valinnut juutalaisen presidentin, sana denatsifiointi on täysin absurdi!
Samanaikaisesti tämä “denatsifiointi” on lähes tuhonnut juutalaiset yhteisöt Ukrainassa.
Tuhannet Ukrainan juutalaiset ovat olleet pakotetut jättämään kotinsa paetessaan Venäjän maahantunkeutumista.
Mariuopolin juutalaisyhteisöä ei enää ole olemassa. Kaupungin kaksi synagogaa ovat tuhotut. Harkovissa ne, jotka ovat jääneet kaupunkiin, ovat jatkuvien pommitusten alla.
Sama tapahtuu Mykolaivissa ja monissa muissa Ukrainan kaupungeissa. Venäläiset miehittävät murhasivat juutalaisen toimittajan Zoreslav Samoiskiyn Butchassa.
Saksalaiset natsit tappoivat vuonna 1941 yli 100 000 juutalaista Babyn Jarissa.
Tänä vuonna venäläiset ohjukset ovat osuneet samaan paikkaan.
Venäjän armeija jatkaa Ukrainan kaupunkien ja kylien pommittamista osoittamatta armoa eläville tai kunnioittamatta kuolleita.
On selvää, että Venäjän väkivallan monissa siviiliuhreissa on juutalaisen yhteisön edustajia.
Juutalaisjärjestöt tekevät lujasti töitä tukeakseen niiden yhteisöjen edustajia, jotka ovat paenneet Ukrainasta. Avustuskeskuksemme ovet avoinna myös heille. Mutta on myönnettävä, että paras tapa tukea Ukrainan juutalaisia on auttaa Ukrainaa voittamaan tämä sota.
Israel on tunnettu pätevistä lääkäreistään. Ja kuten hyvä juutalainen lääkäri sanoisi, paras tapa parantaa sairaus on poistaa sen syy.
Meidän tulee ponnistella kaikin tavoin sodan lopettamiseksi. Vain Venäjän armeijan täydellinen tappio ja kaikkien valloitettujen alueiden vapauttaminen voi tuoda pitkäaikaisen rauhan maahamme. Vain silloin Ukrainan juutalaisilla on mahdollisuus palata koteihinsa, rakentaa talonsa ja ennallistaa yrityksensä ja elää omaa normaalia elämäänsä vapaassa ja demokraattisessa maassa.
